Lohkolämmitin on monelle talviautoilijalle itsestäänselvyys, mutta sen käyttöaika jakaa mielipiteitä. Toiset pitävät lämmitintä päällä koko yön, toiset vain hetken ennen lähtöä. Kumpi on oikea tapa? Vuosien kokemuksella voin sanoa, että totuus löytyy jostain siltä väliltä.
Liian pitkä lämmitys ei lämmitä moottoria enempää, mutta se kuluttaa sähköä turhaan. Liian lyhyt lämmitys taas ei ehdi nostaa lämpötilaa riittävästi, jolloin lämmittimen hyöty jää vajaaksi. Tässä artikkelissa käyn läpi, kuinka kauan lohkolämmitintä kannattaa oikeasti pitää päällä eri olosuhteissa – ja miten säästät sähköä ilman, että moottori kärsii.
Olen vuosien aikana testannut erilaisia lohkolämmittimiä ja lämmitysaikoja, ja ero on huomattava. Jo tunnin lämmityksellä voi saada moottorin lähes ajolämpöiseksi, kun taas pidempi aika ei tuo merkittävää lisälämpöä.
Moni yllättyy siitä, että kahden ja neljän tunnin lämmityksen välillä ei ole juuri eroa moottorin lämpötilassa, mutta sähkönkulutus kaksinkertaistuu. Oikea lämmitysaika riippuu ulkolämpötilasta, moottorin koosta ja auton rakenteesta – mutta perusperiaate on yksinkertainen: lämmitä vain sen verran kuin on tarpeen.
Miksi lämmitysaika on tärkeä?
Lämmitysajan optimointi ei ole pelkkä sähkölaskun säästökeino. Se vaikuttaa suoraan moottorin kulumiseen ja polttoaineenkulutukseen. Kun moottori on lämmin, öljy kiertää heti ja metalliosat toimivat oikeassa lämpötilassa. Tämä vähentää kulumista ja parantaa käynnistyvyyttä. Lisäksi moottorin päästöt ovat huomattavasti pienemmät, kun se on lämmin jo ennen käynnistystä.
Liian pitkä lämmitysaika sen sijaan tuhlaa sähköä ja voi jopa kuivattaa jäähdytysnestettä ajan mittaan. Lämmittimen vastuselementti on suunniteltu toimimaan tietyn ajan, eikä sen jatkuva päällä pitäminen ole suositeltavaa.
Sähkönkulutuksen kasvu on konkreettinen: jos lämmitin kuluttaa esimerkiksi 500 wattia ja on päällä 6 tuntia, se käyttää kolme kilowattituntia sähköä – aivan turhaan. Siksi ajastin on yksi tärkeimmistä lisävarusteista, jonka jokaisen lohkolämmitintä käyttävän kannattaa hankkia.
Kuinka nopeasti moottori lämpenee?
Moottorin lämpeneminen riippuu useasta tekijästä: lämmittimen tehosta, moottorin koosta ja ulkolämpötilasta. Yleisesti ottaen lohkolämmitin nostaa moottorin lämpötilaa noin 20–40 astetta tunnissa. Tämä tarkoittaa, että jos ulkona on -10 astetta, moottori voi tunnin jälkeen olla jo +30 asteinen. Tällöin käynnistys on helppo ja kuluminen vähäistä.
Kokemukseni mukaan pienet bensiinimoottorit lämpenevät nopeammin kuin suuret dieselmoottorit. Dieseleissä jäähdytysjärjestelmä on usein suurempi ja lämmön jakautuminen hitaampaa. Myös moottorin rakenne vaikuttaa: alumiinilohko lämpenee nopeammin kuin valurauta. Jos auto seisoo täysin ulkona ja on tuulessa, lämpö karkaa nopeammin. Tällöin kannattaa käyttää hieman pidempää lämmitysaikaa tai moottoritilan lämpösuojaa.
Monet kuvittelevat, että moottori lämpenee tasaisesti koko ajan lämmityksen aikana, mutta todellisuudessa suurin osa lämpenemisestä tapahtuu ensimmäisen tunnin aikana. Sen jälkeen lämpötilan nousu hidastuu, ja yli kahden tunnin lämmitys ei enää tuo käytännön hyötyä.
Suositellut lämmitysajat eri lämpötiloissa
Oikea lämmitysaika riippuu siitä, kuinka kylmää ulkona on. Tässä ohjeelliset ajat, jotka perustuvat sekä valmistajien suosituksiin että käytännön kokemukseen:
• 0 … –10 °C: noin 30–60 minuuttia
• –10 … –20 °C: 60–90 minuuttia
• alle –20 °C: 90–120 minuuttia
Nämä ajat riittävät lähes kaikissa olosuhteissa. Pidempi lämmitys ei enää nosta moottorin lämpötilaa merkittävästi, mutta kuluttaa sähköä turhaan. Jos lämpötila laskee alle -30 asteen, lämmitysaikaa voi pidentää hieman, mutta silloinkin kahden tunnin lämmitys on useimmiten riittävä.
Olen huomannut, että monilla autoilijoilla on tapana pitää lämmitintä päällä koko yön – usein vain siksi, että se tuntuu turvalliselta ratkaisulta. Todellisuudessa se on sähkön haaskausta. Moottori lämpenee kyllä nopeasti, mutta jäähtyy yhtä nopeasti, kun virta katkaistaan.
Siksi on järkevämpää käyttää ajastinta, joka käynnistää lämmityksen pari tuntia ennen lähtöä. Näin moottori on lämmin juuri oikeaan aikaan, ja sähkönkulutus pysyy kurissa.
Ajastin on paras tapa säästää energiaa
Ajastin tekee lohkolämmittimen käytöstä sekä tehokasta että taloudellista. Se käynnistää lämmityksen automaattisesti ennen lähtöä ja katkaisee virran sen jälkeen. Tällä tavalla sähköä kuluu vain tarpeellinen määrä, ja moottori on lämmin juuri silloin, kun sitä tarvitaan. Ajastimia on saatavilla monenlaisia – mekaanisia, digitaalisia ja jopa älypuhelimella ohjattavia.
Olen käyttänyt ajastinta vuosia, ja se on yksi niistä pienistä laitteista, joka tekee talviautoilusta huomattavasti helpompaa. Esimerkiksi digitaalisella ajastimella voi ohjelmoida viikon aikataulun: lämmitin käynnistyy automaattisesti joka aamu ennen työmatkaa. Lisäksi ajastin suojaa myös sähkölaitteita ylikuormitukselta, sillä se katkaisee virran luotettavasti.
Jos autossa on myös sisätilanlämmitin, kannattaa molemmat kytkeä samaan ajastimeen. Näin moottori ja matkustamo lämpenevät yhtä aikaa, ja auton lasit pysyvät kirkkaina heti ajon alussa. Tämä parantaa turvallisuutta ja säästää aikaa, kun ei tarvitse raapia jäätä ennen lähtöä.
Kiinnostaisiko sinua artikkelimme ”Lohkolämmittimen asennus ja käyttö – näin varmistat turvallisen ja tehokkaan lämmityksen”.
Sähkönkulutus ja todelliset kustannukset
Moni miettii, paljonko lohkolämmittimen käyttö maksaa. Todellisuudessa kustannus on yllättävän pieni, jos laitetta käyttää oikein. Keskimääräinen lohkolämmitin kuluttaa noin 400–600 wattia tunnissa. Tämä tarkoittaa, että kahden tunnin lämmitys maksaa vain muutamia senttejä, riippuen sähkön hinnasta.
Ongelma syntyy vasta, jos lämmitin on päällä turhan pitkään. Jos laite on päällä esimerkiksi 8 tuntia joka yö, sähkönkulutus kasvaa moninkertaiseksi ilman lisähyötyä. Olen laskenut, että lyhentämällä lämmitysaikaa kolmesta tunnista kahteen voi säästää yli 30 euroa talvessa – ja moottori käynnistyy silti aivan yhtä hyvin. Kun tähän yhdistää ajastimen, säästöt kasvavat entisestään.
Sähkönkulutuksen lisäksi on hyvä muistaa, että lämmitetty moottori säästää myös polttoainetta. Ensimmäisten kilometrien aikana kulutus on pienempi, koska moottori ei käy rikkaalla seoksella. Tämä hyöty kertautuu talven aikana, etenkin jos autoa käytetään päivittäin.
Liiallinen lämmittäminen voi vahingoittaa järjestelmää
Vaikka lohkolämmitin on suunniteltu kestämään kovaa käyttöä, sen jättäminen päälle liian pitkäksi aikaa ei ole suositeltavaa. Jatkuva lämpö kuormittaa jäähdytysnestettä ja voi kuivattaa sen lisäaineita. Pitkällä aikavälillä tämä voi aiheuttaa korroosiota moottorin sisällä. Lisäksi sähköliittimet ja johdot altistuvat kuumuudelle ja kosteudelle, mikä lyhentää niiden käyttöikää.
Olen nähnyt tapauksia, joissa vanha lämmitin on rikkoutunut juuri siksi, että sitä on pidetty päällä yötä päivää. Lopulta vastuselementti palaa, ja lämmitin menettää tehonsa. Pahimmillaan tämä voi aiheuttaa jopa sähkövian. Siksi on tärkeää käyttää laitetta niin kuin se on suunniteltu: kohtuullisesti ja vain silloin, kun moottorin esilämmitys on tarpeen.
Jos tarvitset jatkuvaa lämmitystä esimerkiksi erittäin kylmissä olosuhteissa, harkitse ylläpitolaturia tai moottorin erillistä kiertovesipumppua, joka jakaa lämmön tasaisesti. Nämä ratkaisut ovat energiatehokkaampia ja turvallisempia pitkään kestävissä pakkasjaksoissa.
Käytännön vinkkejä energiatehokkaaseen käyttöön
• Käytä ajastinta aina, kun mahdollista.
• Pidä lämmitysaika olosuhteisiin sopivana – useimmiten 1–2 tuntia riittää.
• Tarkista johdot ja liittimet säännöllisesti, jotta ne pysyvät kuivina ja ehjinä.
• Jos auto seisoo tuulisessa paikassa, käytä moottoritilan peitettä vähentämään lämpöhävikkiä.
• Sammuta lämmitin heti, kun lähdet liikkeelle – se ei enää auta käynnistyksen jälkeen.
Nämä pienet toimet tekevät lämmittimen käytöstä turvallisempaa ja edullisempaa. Kokemukseni mukaan suurin ero tulee juuri säännöllisyydestä ja oikeasta ajastuksesta. Kun lämpötila laskee, voit pidentää lämmitysaikaa maltillisesti, mutta turhaa ylikäyttöä kannattaa välttää.
Kokemuksia ja testituloksia käytännöstä
Olen testannut lohkolämmittimen vaikutuksia useissa autoissa ja eri sääolosuhteissa. Tulokset ovat olleet johdonmukaisia: moottori saavuttaa suurimman osan lämmöstään ensimmäisen 60–90 minuutin aikana. Kahden tunnin jälkeen lämpötila ei juuri enää nouse. Tämä pätee sekä bensiinimoottoreihin että dieseleihin.
Käytännön ero näkyy myös käynnistyksessä. Lämmitetty moottori käynnistyy pehmeästi ilman ylimääräistä ääntä tai tärinää. Lämmitin vaikuttaa myös sisätilanlämmittimen tehoon – kun moottori on lämmin, puhallin alkaa tuottaa lämmintä ilmaa nopeammin. Tämä tekee ajamisesta miellyttävämpää ja vähentää huurteen muodostumista ikkunoihin.
Suurin virhe, jonka olen nähnyt, on ajastimen puuttuminen. Ilman ajastinta lohkolämmitin unohtuu helposti päälle, ja sähkönkulutus nousee tarpeettomasti. Kun laite toimii oikein, sen olemassaolon melkein unohtaa – ja juuri silloin tietää, että se tekee työnsä niin kuin pitää.
Vähemmän on usein enemmän
Lohkolämmitin on tehokas ja hyödyllinen laite, kun sitä käytetään oikein. Lämmitysaikaa ei kannata liioitella, sillä moottori lämpenee nopeasti ja ylimääräinen energia menee hukkaan. Oikea ratkaisu on käyttää ajastinta ja säätää lämmitysaika sään mukaan. Kun lämmität auton moottorin vain tarpeellisen ajan, säästät sähköä, suojelet moottoria ja teet talviautoilusta ympäristöystävällisempää.
Oikein ajoitettu lämmitys on yksinkertainen mutta tehokas tapa pidentää auton käyttöikää. Pieni ennakointi ja oikea rutiini tuovat mukanaan suuren hyödyn – ja parasta on se, että moottori on aina valmis käynnistymään heti, kun sitä tarvitset.
